Suomen Rahapaja hahmotti yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa maksamisen tulevaisuutta. Erilaisia maksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja jännitteitä vertailemalla luotiin neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa, joissa jokaisessa maksaminen näyttäytyy eri tavoin.
”Tulevaisuustöidemme tarkoituksena on laajentaa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea maailmalla tapahtuu juuri nyt. Sen jälkeen hahmotamme, mitä nyt havaittavien ilmiöiden, trendien ja heikkojen signaalien perusteella voidaan päätellä tulevaisuudesta”, kertoo Christopher Rowley Demos Helsingiltä.
”Tavoitteena on tehdä parempia päätöksiä nykyhetkessä. Se edellyttää ymmärryksen siitä, että asiat voisivat olla toisinkin”, Rowley jatkaa.
”Määrittelimme kahdeksan maksamisen tulevaisuuteen vaikuttavaa jännitettä. Kun tutkimme näiden erilaisia kehityssuuntia, saimme luotua vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Ne toimivat niin sanottuina pysäytyskuvina vuoden 2030 mahdollisesta tilanteesta”, kuvailee Rowley prosessia.
Maksamisen tulevaisuus riippuu nykyisistä kehityssuunnista
Merkittävin “jännite”, joka vaikuttaa maksamisen tulevaisuuteen löytyi yhteiskunnan vakauden tai epävakauden säilymisestä sekä uuden teknologian käyttöönoton vauhdista.
Demos ja Suomen Rahapaja päätyivät yhteistyössä neljään vaihtoehtoiseen tilanteeseen, joissa kussakin maksaminen tapahtuu eri tavalla: alustapalveluiden aikakausi, M-euro, kansallisvaltioiden nousu ja cryptoland.
”Jokainen näistä tulevaisuuskuvista on mahdollinen, mutta tuskin sellaisenaan suoraan toteutuu”, toteaa Rowley. Syykin on selvä: tulevaisuuskuviin vaikuttavat jännitteet ja niiden kehityssuunnat elävät jatkuvasti ja muodostavat näin ollen uudenlaisia mahdollisia muutosvoimia.
Esittelemme lyhyesti nämä neljä eri tulevaisuuskuvaa:
-
Alustapalveluiden aikakausi
Tässä tulevaisuudenkuvassa teknologia on kehittynyt vauhdilla, ja se on myös omaksuttu käyttöön nopeasti. Suuria, globaaleja alustapalveluita kuten Googlea ja Facebookia ja niiden toimintaa säännellään yhä vähenevissä määrin, ja ne toimivat luottamuksen takaajina arvon vaihdossa. Maksaminen kehittyy harppauksittain, ja maksutapoja on useita erilaisia. Vaikka yleinen sääntely on melko löysää ja yritysystävällistä, yhteiskunnallinen vakaus lisääntyy.
Ihmiset ovat valinneet erilaisten alustapalveluiden tarjoamat maksutavat, sillä ne ovat helppokäyttöisiä ja vaivattomia. Vaikka maksaminen tapahtuukin pääasiassa digitaalisesti, on käteinen vielä käytössä sen rinnalla. Kansalliset valuutat säilyttävät yhä roolinsa, kun alustapalveluissa maksetaan edelleen niillä – joskin digitaalisessa muodossa. Vaikka maksutapojen markkina fragmentoituu, käteisen rahan tarjonta konsolidoituu kun käteisen kysyntä laskee.
-
M-euro
M-eurossa sen sijaan kansallisvaltiot tai taloudelliset liitot ja instituutiot ovat luoneet vaihtoehdoksi omia, läpinäkyvämpiä mobiilimaksamisen alustoja. Tätä kehitystä ajaa huoli siitä, että mobiilimaksamisen alustojen kautta kerättyä dataa saatetaan väärinkäyttää.
Tulevaisuudenkuvaa muovaavat teknologian nopea kehitys, mutta kuitenkin sen hidas omaksuminen. Alustapalveluita säännellään tarkemmin, ja yksityisyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Vaikka maksamisen markkinat ovat hajautuneet, luottamuksen takaajana toimivat kansallisvaltion ja keskuspankit sekä ylikansalliset instituutiot, kuten EU. Mobiilimaksaminen laskee vähitellen käteisen kysyntää.
-
Cash as savior and protector
Vastakkaisena kehityssuuntana edellisille, on yksi vaihtoehto se, että kansallisvaltioiden rooli nousee nopean muutoksen vastavoimaksi. Valtiot voivat jopa pyrkiä pois rahaliitoista ja palata omiin kansallisiin valuuttoihin. Tällöin kansainvälinen kauppa voisi sakata aiheuttaen epävarmuutta. Nationalistien ja populistien johdolla kansallinen valuutta voi saada jopa symbolista merkitystä.
Kun kahdessa edellisessä tulevaisuudenkuvassa yleistä tilannetta on kuvastanut teknologian nopea kehitys ja yhteiskunnallinen vakaus, tätä tulevaisuudenkuvaa muovaa yhteiskunnallisen vakauden laskeva kehityssuunta. Teknologian kehitys on yhä nopeaa, mutta käyttöön omaksuminen hitaampaa. Kun ylikansallisia alustapalveluita säädellään vahvasti, luottamuksen takaajina maksuliikenteessä toimivat kansallisvaltion ja keskuspankit. Tiukan sääntelyn ja kansainvälisen yhteistyön puutteessa maksamisen toimiala kehittyy hitaasti, ja käteinen on yleisin maksutapa.
-
Cryptoland
Myös neljättä tulevaisuuskuvaa muovaa yhteiskunnallisen epävakauden kasvu. Siinä kuluttajat ovat ovat menettäneet luottamuksen valtioihin, ylikansallisiin instituutioihin sekä alustapalveluihin. Digitaalisten yhteisöjen rooli korostuu. Sääntelyn puutteessa ihmiset valitsevat maksutavakseen kryptovaluutat, ja maksamisen tavat konsolidoituvat niiden ympärille.
Kryptovaluutat ovat kehittyneet helpommin omaksuttaviksi ja käyttäjäystävällisemmiksi, ja näin ollen niitä käytetään luotettavuuden ja toimivuuden vuoksi. Sääntely ei pysy kryptovaluuttojen perässä, ja epävakaassa tilanteessa valtioilla ja ylikansallisilla instituutioilla ei juurikaan ole sanavaltaa. Käteinen ei kuitenkaan ole kadonnut täysin; osa ihmisistä säilyttää ja käyttää käteistä joko nostalgiasyistä tai koska eivät voi tai osaa käyttää kryptovaluuttoja.
Diversiteetti on yhteiskunnalle hyväksi
Kaikkia neljää tulavisuudenkuvaa yhdistää yhteiskunnallisesta näkökulmasta kysymys siitä, kumpi olisi parempi vaihtoehto; mahdollisuus erilaisiin maksamisen vaihtoehtoihin vai yksi yhtenäinen maksutapa?
Suomen Rahapajan näkemys on, että diversiteetti on koko yhteiskunnalle parempi. Mitä enemmän erilaisia maksutapoja on, sen laajemmalle valta maksamisen toimialalla hajautuu. Samalla eri väestöryhmät saavat mahdollisuuden käyttää itselleen sopivaa maksutapaa. Maksutapojen monimuotoisuus vahvistaa myös yksityisyydensuojaa: käteistä käyttäessä ei ole pelkoa tietovuodoista ja tietojen väärinkäytöstä.
Tulevaisuudenkuvat ovat kuitenkin vain mahdollisia lopputulemia erilaisten tekijöiden ja jännitteiden muuttuessa. ”Emme suoraan usko, että mikään näistä tulevaisuudenkuvista sellaisenaan toteutuu”, painottaa Rowley.
”Tärkeintä olisikin, että näistä löydettäisiin ne merkitykselliset tekijät ja muuttujat. Pitäisiä pystyä ulosmittaamaan teknologisten innovaatioiden hyödyt – ja vielä niin, että kehitys on hallittua ja säädeltyä ja että aiheen ympärillä olevaan keskusteluun osallistuisivat monenlaiset ihmiset, eivät ainoastaan insinöörit.”
“Lisäksi yhteiskunnallisen vakauden ja luottamuksen tulisi kasvaa, ei ainakaan enää yhtään laskea nykytilanteesta”, hän jatkaa.
Jotta yhteisöiden ja yhteiskuntaryhmien välinen vuoropuhelu lisääntyy, täytyy olla luottamusta. ”Jos luottamus sitten löytyy ylikansallisita alustapalveluista, niin hyvä – pääasia, että meillä on luottamusta”, Rowley toteaa.
