Suomi täytti pyöreät sata vuotta 2017, mutta millainen Suomi on seuraavan sadan vuoden kuluttua? Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen korostaa yksilön tekemien valintojen merkitystä: ”Jokainen meistä vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuutemme muodostuu.”
Tulevaisuudentutkimuksessa rakennetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka perustuvat historiatiedon ja nykypäivän analysointiin: mikä on mahdollista ja todennäköistä, mikä taas toivottavaa tai ei-toivottavaa. Tulevaisuudentutkimuksen tehtävä on antaa eväitä yleiseen keskusteluun sekä auttaa päätöksenteossa. Tavoitteena on, että toivottava tulevaisuuskuva toteutuisi.
Ennustajia tulevaisuudentutkijat eivät siis ole. ”Emme sano, että tulevaisuus on tällainen, vaan tuomme esille vaihtoehtoja. Pääviestimme on, että pystymme itse vaikuttamaan tulevaisuuteemme. Meidän pitää siis pohtia tekojemme ja valintojemme seurauksia. Tässä auttaa, kun etukäteen pohditaan polkuja, joihin eri valinnat voivat johtaa”, Hiltunen toteaa.
Osa tulevaisuudentutkimusta on muutoksien ja niiden seurauksien ennakointi. ”Esimerkiksi IPCC (hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli), on tehnyt paljon skenaariotyötä ilmastonmuutoksen ja sen seurausten arvioinnissa.”
Tulevaisuudentutkimus on väsymätöntä kiinnostusta
Hiltunen kehottaa jokaista kehittämään omaa tulevaisuusajatteluaan. Ensimmäinen askel on itsensä sivistäminen vaikkapa lukemalla. ”Tärkeintä on olla kiinnostunut uudesta tiedosta. Tiettyyn ajatusmaailmaan jumittuminen sulkee silmät muilta maailmassa tapahtuvilta asioilta. Tällöin muutokset yllättävät”, Hiltunen neuvoo.
Tulevaisuusajattelussa auttaakin ehtymätön kiinnostus ympäröivään maailmaan. Tässä mielessä voisimme Hiltusen mukaan ottaa oppia lapsilta: ”Lapsethan ovat kovia miettimään ja kyselemään. He löytävät aina uusia yksityiskohtia ympäristöstään. Tämänkaltainen suhtautuminen auttaa tulevaisuusajattelussa.”
Katse tulevaisuuteen – sata vuotta eteenpäin
Millainen Suomi sitten on sadan vuoden kuluttua tulevaisuudentutkijan mielestä?
”Yhtenä merkittävimmistä tekijöistä näen ilmastonmuutoksen ja sen kehittymisen. Kysymys on, kuinka voimakkaasti se vaikuttaa meihin: olemmeko onnistuneet hillitsemään maapallon keskilämpötilan ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvua? Tai voihan olla, että ihmiskunta on löytänyt teknologisia ratkaisuja, joilla maapallon keskilämpötilaa saadaankin laskettua”, Hiltunen visioi.
Teknologiseen kehittymiseen puolestaan vaikuttaa moni muuttuja. ”Esimerkiksi lainsäädännöllä voidaan kiihdyttää tai hidastaa teknologioiden käyttöönottoa.”
Suomen tulevaisuuden kunniaksi on valtiovarainministeriön asetuksella valmistettu ”Suomi 100 vuoden kuluttua” -kultaraha. Juhlarahoja lyödään merkittävien henkilöiden tai ilmiöiden kunniaksi. Kultarahan vesiteema korostaa Suomen asemaa puhtaan veden maana nyt ja tulevaisuudessa. Elina Hiltunen oli mukana valitsemassa Suomen Rahapajan kultarahan designia.
”Sininen biotalous -työn vesiteema oli puhutteleva, sillä vesi on koko elämän edellytys. Ilman sitä emme tule toimeen.”
